Työuupumuksen oireet pitää ottaa vakavasti

Suomen lähi- ja perushoitajien liiton SuPerin lehden toimittaja Minna Lyhty esitti kysymyksiä työuupumuksesta ja työsuojelusta.
SuPer-lehdessä työuupumuksesta

Suomen lähi- ja perushoitajien liiton SuPerin lehden toimittaja Minna Lyhty esitti minulle viisi kysymystä. Tässä niistä kolme vastauksineen.

1. Millaisia ovat työuupumuksen oireet?

Oireet tulevat hiipien, ja ne ovat yksilöllisiä. Ne voivat olla fyysisiä, kuten niska- ja hartiakipuja, vatsa- ja suolisto-oireita sekä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja. Verenpaineet heittelevät. Uni häiriintyy. Kognitiiviset oireet häiritsevät elämää: muisti pätkii ja pinna käy lyhyemmäksi. Väsymys on sitkeää, ja siitä on vaikeaa toipua. Psykososiaalisen ylikuormituksen jatkuessa pitkään voi sairastua vakavasti paitsi masennukseen, myös fyysinen elimistö voi antaa periksi. Pahimmillaan työuupumus johtaa terveyden ja työkyvyn menettämiseen.

2. Mikä on työnantajan vastuu hyvinvoinnin tukemisessa?

Työturvallisuuslain mukaan työ ei saa vaarantaa fyysistä eikä psyykkistä terveyttä. Työnantajalla on tarkkailu- ja huolehtimisvelvoite. Käytännössä velvoite on siirretty esimiehille. Työntekijä ei aina itse pysty sanoittamaan ylikuormitustaan. Kun hän ei saa tehtyä töitä entiseen malliin tai vetäytyy kommunikoinnista tai hermostuu herkästi, esimiehen pitää ottaa asia puheeksi. Esimies voi ilmaista olevansa huolissaan työntekijästä. Yhdessä täytyy käydä läpi, mikä työssä kuormittaa. Pitää selvittää myös, jääkö työtehtävien väliin aikaa vetää henkeä. Kun tunnistetaan kuormitusta aiheuttavat asiat, voidaan löytää ratkaisuja taakan pienentämiseen.

3. Miten työyhteisössä voidaan ehkäistä ylikuormittumista?

Työyhteisössä kannattaa käydä avointa keskustelua säännöllisesti. On tärkeää puhua siitä, mikä on hyvää, mikä kenties ei toimi ja miten voisimme lisätä palauttavia tekijöitä. Pitäisi myös olla mahdollisuus sanoa ääneen, jos itsellä on voimat vähissä. Asiasta täytyy puhua työpaikalla, jossa työkuorma syntyy ja jossa asialle voidaan tehdä jotakin. Muiden pitäisi osata kohdata oikein väsymyksestään kertova työntekijä, jotta hänelle syntyy kokemus kuulluksi tulemisesta. Esimiehelle ei riitä edes hyvä kuuntelutaito, vaan hän vastaa siitä, että avautuminen johtaa muutokseen.

Lue toimittaja Minna Lyhdyn juttu kokonaisuudessaan SuPer-verkkolehdestä.

Jaa:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin