Miksi työuupumuksesta puhutaan niin paljon? Miksi työstä palautuminen ei ole vain jokaisen oma ongelma? Mitä tekemistä työsuojelulla on työn psykososiaalisen kuormittavuuden kanssa? Vastauksia löydät sivuiltani ja kirjastani.
Tilaa painettu ja e-kirja tästä!
tilaa kirjani kehittämistyön tueksi!
”Työuupumuksen läpikäyneenä olisin toivonut lukeneeni kirjasi vuosi sitten, jolloin oireilu alkoi. Kiitos hyvästä opuksesta, jonka soisi olevan jokaisen työpaikan kahvihuoneen pöydällä.” – Lukijan palaute
Blogit ja artikkelit
Jääkö tilaa myös palautumiselle?
Ajankohtaista
Jääkö sinulle aikaa ja voimia työstä palautumiseen? Millä tavoin kroppasi yrittää varoittaa ylikuormituksesta? Lue aiheesta lisää kahdesta Eeva-lehden verkkopalvelussa julkaistusta haastattelusta.
Kuuntele Radio Keskisuomalaisen podcast!
Tutustu e-kirjani sisällysluetteloon:
Jaksamisen rajat – Psykososiaalinen kuormitus, työuupumus ja työsuojelu
(Basam Books 2022):
Yhteisvastuullisen yrityskulttuurin kehittäminen Dagsmark Petfood Oy:ssä 2021–2022
Kasvuvaiheeseen siirtyvä startup-yritys, lemmikkiruokia valmistava Dagsmark Petfood Oy kehittää uudenlaista yrityskulttuuria – ja hankkeemme sai Työsuojelurahastolta rahoituksen. Tästä syntyy uusia välineitä psykososiaalisen kuormituksen tunnistamiseen ja hallintaan. Yhteistyökumppanini on kokenut työsuojelukouluttaja Tiina Lius.
Videot ja webinaarit
Työelämässä vain muutos on pysyvää
Miksi työuupumus ei ole vain jokaisen oma asia?
Jaamme yhteisen kokemuksen, että työn kuormittavuus on lisääntynyt.
Siitä ja ratkaisuista puhuimme toimittaja Päivi Kapiainen-Heiskasen kanssa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun XAMK:n Time4Help-hankkeen webinaarissa.
Mikä meitä nykyisin
töissä uuvuttaa?
Pääsin keskustelemaan nykytyöelämän kuormittavuudesta ja palautumisen merkityksestä aktiivisuusmittareita kehittävän Fibion Oy:n Olli Tikkasen kanssa.
"Aina on olemassa vaihtoehto."
"Katua ei kannata, mutta aina voi oppia."
”Ei pidä hakata loputtomasti päätään seinään. Jos huomaa olevansa väärässä seurassa ja väärässä paikassa, kannattaa etsiä uudet kumppanit ja uudet ympyrät.”
Vain muutos on pysyvää on hokema, joka on liitetty työelämään koko 2000-luvun ajan. Ja totta, meidän jokaisen työ on ollut ja on edelleen muutoksessa – on digitalisaatiota, robotisaatiota, kansainvälistymistä, verkostoja, etäilyä, koronaa. Ja kiirettä, katkoksia, epävarmuutta, uuden oppimista, vanhasta luopumista, kyydissä pysymisen vaatimuksia.
Monissa ammateissa ja työtehtävissä väitetään vaadittavan paineensietokykyä. Mutta millainen paine lopulta rikkoo ihmisen? Tätä jäin kysymään sairastuttuani ja saatuani ohimenevän aivoverenkiertohäiriön TIAn. Siihen mennessä paineensietokykyäni oli testattu toimitustyössä kolmenkymmenen vuoden ajan ja vastuupaikoilla parikymmentä vuotta. Missä vaiheessa tulee se piste, jossa esimerkiksi työn määrä, eettiset ristiriidat ja tuen puute ylittävät ihmisen jaksamisen ja sen pisteen, jossa sisukaan ei enää auta?
Nykyisin on muodikasta puhua työn tuunaamisesta. Myös väsymystään voi tuunata. Tuunaamisen voi nähdä itseohjautuvuuden ja itsensä johtamisen muotona: asenteidensa ja tapojensa muokkaamisena. Kun vielä vähän pinnistän, venyn ja suhtaudun myönteisesti, sitten helpottaa, tulee viikonloppu, koittaa loma, kerään voimia. Väsymys on kuitenkin elimistömme yritys kertoa, että hiljennä ja lepää, hyvä ihminen! Ei riitä, että meistä jokainen yrittää tuunata omaa itseään ja työtään, jos työnteon olosuhteet jäävät muuttamatta.
On aika siirtyä 2020-luvulle johtamisessa, esimiestyössä, työyhteisössä, työsuojelussa. Työ ei saa sairastuttaa tekijäänsä fyysisesti eikä psyykkisesti, niin sanotaan työturvallisuuslaissa, johon työsuojelu perustuu. Kyse on ennakoinnista, työn suunnittelusta sekä terveydelle vaarallisen ylikuormituksen tunnistamisesta ja poistamisesta jo ennen kuin kukaan uupuu työssään ja sairastuu.
Verkkosivujeni sitaatit ovat lainauksia kirjastani Jaksamisen rajat – Psykososiaalinen kuormitus, työuupumus ja työsuojelu (Basam Books 2020).
