Miksi työuupumuksesta puhutaan nykyisin niin paljon?
Miksi työstä palautuminen ei ole vain jokaisen oma ongelma?
Miksi meidän jokaisen pitää tietää jotain työsuojelusta?
Tervetuloa kehittämään työssä jaksamista yhdessä! Sivuiltani löydät vastauksia ja aineksia muutokseen. Ollaan yhteyksissä!

Kati Koivulan piirtämä puutarhuri ja koira perustustöissä.
Merja Karjalainen Jaksamisen rajat - Psykososiaalinen kuormitus, työuupumus ja työsuojelu

tilaa kirjani kehittämistyön tueksi!

”Työuupumuksen läpikäyneenä olisin toivonut lukeneeni kirjasi vuosi sitten, jolloin oireilu alkoi. Kiitos hyvästä opuksesta, jonka soisi olevan jokaisen työpaikan kahvihuoneen pöydällä.” – Lukijan palaute

Blogit ja artikkelit

Jääkö tilaa myös palautumiselle?

Työnteon olosuhteet eivät ole vain työpaikan sisäisiä eivätkä vain työnantajan ja työntekijän välisiä asioita.
Ihmisten kokemus työnsä kuormittavuudesta ja palautumisen vaikeutumisesta on yleistynyt 2000-luvulla.
Kuulun niihin, joiden on pitänyt oppia väsymisen ja ylikuormittumisen kautta asettamaan itse rajat etänä ja verkostoissa tekemälleni työlle. Koville on ottanut.

Ajankohtaista

Yhteisvastuullisen yrityskulttuurin kehittäminen Dagsmark Petfood Oy:ssä 2021–2022

Kasvuvaiheeseen siirtyvä startup-yritys, lemmikkiruokia valmistava Dagsmark Petfood Oy kehittää uudenlaista yrityskulttuuria – ja hankkeemme sai Työsuojelurahastolta rahoituksen. Tästä syntyy uusia välineitä psykososiaalisen kuormituksen tunnistamiseen ja hallintaan. Yhteistyökumppanini on kokenut työsuojelukouluttaja Tiina Lius.

Päätoimittaja Terhi Vesiluoma suositteli Työterveyshoitaja-lehdessä kirjaani työterveyshuollon apuvälineeksi.
Suomen lähi- ja perushoitajien liiton SuPerin lehden toimittaja Minna Lyhty esitti kysymyksiä työuupumuksesta ja työsuojelusta.
Kauppalehden toimittaja Annika Korpimies kirja-arviossaan: ”Karjalainen tuo tarkasti esiin suomalaisen työelämän sokeat pisteet.”

Videot ja webinaarit

Työelämässä vain muutos on pysyvää

Miksi työuupumus ei ole vain jokaisen oma asia?

Katso video

Jaamme yhteisen kokemuksen, että työn kuormittavuus on lisääntynyt.

Siitä ja ratkaisuista puhuimme toimittaja Päivi Kapiainen-Heiskasen kanssa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun XAMK:n Time4Help-hankkeen webinaarissa.

Mikä meitä nykyisin
töissä uuvuttaa?

Katso video

Pääsin keskustelemaan nykytyöelämän kuormittavuudesta ja palautumisen merkityksestä  aktiivisuusmittareita kehittävän Fibion Oy:n Olli Tikkasen kanssa.

"Aina on olemassa vaihtoehto."

"Katua ei kannata, mutta aina voi oppia."

”Ei pidä hakata loputtomasti päätään seinään. Jos huomaa olevansa väärässä seurassa ja väärässä paikassa, kannattaa etsiä uudet kumppanit ja uudet ympyrät.”

Vain muutos on pysyvää on hokema, joka on liitetty työelämään koko 2000-luvun ajan. Ja totta, meidän jokaisen työ on ollut ja on edelleen muutoksessa – on digitalisaatiota, robotisaatiota, kansainvälistymistä, verkostoja, etäilyä, koronaa. Ja kiirettä, katkoksia, epävarmuutta, uuden oppimista, vanhasta luopumista, kyydissä pysymisen vaatimuksia.

Monissa ammateissa ja työtehtävissä väitetään vaadittavan paineensietokykyä. Mutta millainen paine lopulta rikkoo ihmisen? Tätä jäin kysymään sairastuttuani ja saatuani ohimenevän aivoverenkiertohäiriön TIAn. Siihen mennessä paineensietokykyäni oli testattu toimitustyössä kolmenkymmenen vuoden ajan ja vastuupaikoilla parikymmentä vuotta. Missä vaiheessa tulee se piste, jossa esimerkiksi työn määrä, eettiset ristiriidat ja tuen puute ylittävät ihmisen jaksamisen ja sen pisteen, jossa sisukaan ei enää auta?

Nykyisin on muodikasta puhua työn tuunaamisesta. Myös väsymystään voi tuunata. Tuunaamisen voi nähdä itseohjautuvuuden ja itsensä johtamisen muotona: asenteidensa ja tapojensa muokkaamisena. Kun vielä vähän pinnistän, venyn ja suhtaudun myönteisesti, sitten helpottaa, tulee viikonloppu, koittaa loma, kerään voimia. Väsymys on kuitenkin elimistömme yritys kertoa, että hiljennä ja lepää, hyvä ihminen! Ei riitä, että meistä jokainen yrittää tuunata omaa itseään ja työtään, jos työnteon olosuhteet jäävät muuttamatta.

On aika siirtyä 2020-luvulle johtamisessa, esimiestyössä, työyhteisössä, työsuojelussa. Työ ei saa sairastuttaa tekijäänsä fyysisesti eikä psyykkisesti, niin sanotaan työturvallisuuslaissa, johon työsuojelu perustuu. Kyse on  ennakoinnista, työn suunnittelusta sekä terveydelle vaarallisen ylikuormituksen tunnistamisesta ja poistamisesta jo ennen kuin kukaan uupuu työssään ja sairastuu.